Lupasin pojillemme, että jos iskän kuva näkyy telkkarissa sunnuntai-iltana 17.4 lähdemme kesällä Tanskaan Legolandiin. Vaikka olen 35-vuotias, en ole saanut viettää ikinä päivääkään kesälomaa, kiitos mm. pätkätöille. Lomaa on kyllä ollut vuosien varrella, muttei koskaan palkallista.
Onpahan ollut mielenkiintoinen vuosi. Lähdin ehdokkaaksi, koska kysyttiin ja olihan se kunnia-asia sekä osoitus hyvin hoidetusta työstäni kunnallispolitiikassa. Lähtökohdat olivat jotain ihan muuta, kuin tämänhetkinen tilanne.
Puolueen kannatus huiteli jossain 4-7% tienoilla ja laskeskelimme, että taistelemme piirimme viimeisestä paikasta. Nortunen, kuka? Niinpä. Juuri kukaan ei tuntenut minua muualla, kuin kotikunnassani. En olisi ikimaailmassa voinut kuvitella, että minulla on realistiset mahdollisuudet tulla valituksi. Tietenkään.
Mutta nyt on tilanne toinen. Tuskin koskaan minulle tarjoutuu samanlaista mahdollisuutta läpipääsyyn. Puolueen kannatuksen rakettimainen nousu, nimeni Jussi Halla-ahon suosituslistalla, palaute joka on 99% positiivista ja äärimmäisen kannustavaa. Sanomalehti Keskisuomalainen ennusti meille jo ajat sitten kahta paikkaa. Jotkut puhuvat yhdestä, jotkut jopa kolmesta. Pian, ihan pian, arvailut ja spekulaatiot loppuvat.
Saamani sähköpostit ovat koskettaneet syvältä. On tainnut joku liikutuksen kyynelkin valua poskipäitä pitkin. Tuntuu oudolta, että saan tällaista luottoa. En ole tottunut tällaiseen. Uskotteko? Rehellisyys ja maanläheisyyteni ovat olleet taikasanoja vaalirahasotkujen, lautakasojen ja paskakaivolakien aikakaudella.
Kulunut vuosi on ollut täynnä iloa, naurua, kyyneleitä, pelkoa, ahdistusta, epätoivoa, epäuskoa ja onnea. En olisi ikinä voinut kuvitella miten lujille kampanjointi ottaa henkisesti.
Mikäli en tule valituksi, elämäni ei kaadu siihen, todellakaan. Olen antanut oman panokseni. Minulle annetut äänet eivät menisi hukkaan, vaan ne siirtyisivät toiselle ehdokkaallemme. Mikäli tulen valituksi, toivon, että annatte politiikassa suhteellisen kokemattomalle nuorelle miehelle aikaa, ymmärrystä ja tukenne. Koska poissaolopäiviä kotoa tulisi olemaan hirvittävästi, toivon että hyväksyisitte, etten vapaa-ajallani voisi osallistua kaikenmaailman kissanristiäisiin, vaan omistaisin sen ajan yksityiselämääni.
Yksi lähihoitaja Hankasalmelta ei voi korjata kaikkia epäkohtia, poistaa työttömyyttä tai köyhyyttä, mutta voin antaa oman panokseni. Maalaisjärjellä ja oikeudenmukaisilla, konservatiivisilla, suomalaisuutta kunnioittavilla ja lämpimillä ajatuksilla. Nöyränä, mutta nöyristelemättä.
Kiitos:
Kaikille, jotka olette luottaneet minuun niin paljon, että olette antaneet äänenne.
Kaikille, jotka olette osallistuneet vaalityöhön tavalla tai toisella.
Teille, jotka olette lahjoittaneet tukitilille rahaa.
Hommalaisille ja erityisesti siellä minua moneen kertaan jeesanneelle “ryhmä-X:lle”.
Avovaimolleni ja pojillemme jaksamisesta ja ymmärtämisestä.
Äitimuorille.
Pikkusiskolle.
Tukiyhdistyksen henkilöille.
13. muulle Keski-Suomen piirin PS:n ehdokkaalle.
Vaalityömiehille ja- naisille.
Erityiskiitos vaalipäälliköllemme Pekka Katajalle! Ilman Pekan panostusta, isällisiä neuvoja, kannustusta kun on ollut vaikeaa ja jarruttelua kun on meinannut mennä liian kovaa, tästä touhusta ei yksinkertaisesti olisi tullut yhtään mitään.
-Lasse Nortunen-